Niiskutan ja aivastelen kotosalla - keho vielä totuttelee uuteen ilmastoon, pölyyn ja kaupungin saasteisiin, ja lentokoneilmastointi aiheuttaa lähes poikkeuksetta pienen nuhan. Koska useat blogiini tiensä löytävät lukijat ovat kiinnostuneita erityisesti Amerikasta, sekä viisumeihin ja maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä, ajattelin kirjoittaa nyt omasta greencard-kokemuksestani sekä yleisesti greencard- ja maahanmuutto-prosessista, johon ehdin tutustua varsin yksityiskohtaisesti viime vuonna kun valmistelin omaa greencard-hakemustani.
Tulin Amerikkaan alunperin F1-opiskelijaviisumilla. F1 viisumista olenkin kirjoittanut melko yksityiskohtaisesti jo aikaisemmin, mutta ko. viisumi siis myönnetään ulkomaalaiselle opiskelijalle joka on hyväksytty opiskelemaan Amerikkalaiseen, akkreditoituun oppilaitokseen. Opiskelijaviisumia voi hakea esimerkiksi lukio, college tai yliopisto-opintoihin, mutta sitä ei välttämättä myönnetä esim. sertifikaatti- tai kurssi-luontoisia, lyhytaikaisempia opintoja varten. F1-prosessissa kouluun hakeminen on yleensä se haastavin osuus, ja kun opiskelupaikka on jostain myönnetty, opiskelijaviisumi yleensä myönnetään suomalaiselle hakijalle varsin vaivattomasti.
KANSALAISUUS VS. OLESKELULUPA, ELI GREENCARD
Se paljon puhuttu Greencard onkin sitten ihan toinen juttu. Greencard on yhtäaikaa sekä oleskelu- että työlupa Amerikkaan. Greencardin haltija saa käytännössä asua Amerikassa, opiskella, tehdä töitä, ja oleskella maassa vapaasti, melko pitkälti kuin Amerikan kansalainen. Kansalaisuus ja Greencard ovat siis eri asioita - ne usein menevät ulkomaalaisella sekaisin, ja niiden kuvitellaan tarkoittavan samaa asiaa. Näin ei kuitenkaan ole, ja on äärimmäisen tärkeää, että ulkomaalainen greencardin hakija tai haltija ymmärtää kansalaisuuden ja oleskeluluvan eron. Amerikan maahanmuuttolainsäädännön mukaan yksi vakavimmista ei-väkivaltaisista rikoksista on nimittäin "tekeytyminen Amerikan kansalaiseksi" sellaisen henkilön toimesta, joka ei oikeasti ole kansalainen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilö joka ei ole kansalainen vahingossa tai tarkoituksellisesti väittää olevansa kansalainen, esimerkiksi laittamalla ruksin "American citizen"-ruutuun veroilmoituksessa, työhakemuksessa, kouluhakemuksessa, sosiaalietuushakemuksessa, tms. Näin tapahtuu usein vahingossa - moni ulkomaalainen ei ymmärrä kansalaisuuden ja oleskeluluvan eroa, ja epähuomiossa valitsevat "kansalainen"-vaihtoehdon lomakkeessa. Myös presidentin vaaleissa äänestäminen on sallittu ainoastaan kansalaisille - mikäli greencardin haltija epähuomiossa äänestää presidentin vaaleissa, tämä tulkitaan USAn maahanmuuttolain alla myös kansalaiseksi tekeytymiseksi. Monet tekeytyvät kaisalaiseksi myös tietoisesti, ymmärtäen kansalaisuuden ja oleskeluluvan eron, tarkoituksenaan yleensä saada jonkinlaisia etuuksia jotka kuuluvat vain kansalaisille. Kansalaisuuden ja greencardin eron ymmärtäminen on siis äärimmäisen tärkeää - seuraamukset kansalaiseksi tekeytymisestä ovat nimittäin äärimmäisen vakavat. Greencard otetaan pois, kansalaiseksi tekeytynyt maahanmuuttaja karkoitetaan Amerikasta, ja hänelle asetetaan elinikäinen matkustuskielto Amerikkaan. Monia viisumirikkomuksia varten on olemassa ns. "waiver", eli tapa hakea "armahdusta" - kansalaiseksi tekeytyminen on rikkomus, jota ei armahdeta. Kansalaiseksi vahingossa tai tarkoituksella tekeytynyt ulkomaalainen on sulkenut oven Amerikkaan loppuiäkseen, eikä sitä muuta mikään - ei edes avioliitto Amerikkalaisen kanssa. Raksi väärässä ruudussa riittää.
AMERIKAN KANSALAISEN ULKOMAINEN PUOLISO, JOKA ASUU HAKUPROSESSIN AIKANA ULKOMAILLA - K-1 JA CR-1 VIISUMIT
Avioliitto Amerikan kansalaisen kanssa on todennäköisesti se yleisin tapa saada greencard. Greencardin voi hankkia myös muulla tavalla, mutta avioliitto on ehdottomasti nopein - ja tavallaan myös helpoin - tapa pysyvän oleskeluluvan saamiseen Amerikassa. Jos ulkomailla asuva, Amerikan kansalaisen ulkomaalainen kumppani tai puoliso haluaa muuttaa pysyvästi Amerikkaan, ulkomailta aloitettavia, greencardiin johtavia prosesseja on käytännössä kaksi - K1-kihlattu viisumi, tai CR-1 puoliso-viisumi. K-1 viisumia haetaan ennen naimisiin menoa, kun Amerikan kansalaisen kihlattu on hakuaikana ulkomailla, yleensä kotimaassa. Hakuprosessi kestää keskimäärin 9 kuukautta, ja kun K-1 viisumi on myönnetty, ulkomaalainen kihlattu saa tulla viisumilla Amerikkaan, jonka jälkeen pariskunnan on mentävä naimisiin 90 päivän kuluessa siitä, kun ulkomaalainen kihlattu on tullut rajan yli. Naimisiin meno yksin ei vielä johda greencardin saamiseen, vaan avioliiton jälkeen Amerikan kansalaisen ulkomaalaisen puolison täytyy vielä erikseen tehdä ns. AOS, eli Adjustment of Status-prosessi Amerikassa. K-1 viisumi lakkaa olemasta voimassa saman tien, kun sitä on käytetty rajan ylitykseen, ja saadakseen laillisen statuksen Amerikassa, ulkomaalaisen puolison tulee hakea greencardia AOS-prosessin kautta. Prosessi kestää muutaman kuukauden, ja siihen saattaa kuulua haastattelu, joskin K-1 hakijoiden kohdalla haastattelu Amerikassa usein jää pois, johtuen siitä että hakijaa on haastateltu jo tämän kotimaassa K-1 hakuprosessin aikana, ennen Amerikkaan tuloa. Haastattelujen tarkoituksena on varmistaa, että avioliitto on aito, eikä lumeliitto jonka tarkoituksena on vain saada ulkomaalaiselle greencard.
CR-1 prosessi tehdään avioliiton jälkeen. Kun Amerikan kansalainen on mennyt naimisiin ulkomaalaisen kanssa, CR-1 prosessi laitetaan alulle. Myös CR-1 prosessin aikana ulkomaalainen puoliso on ulkomailla, yleensä kotimaassaan. CR-1 viisumin saaminen kestää noin 9-11 kuukautta, ja kun viisumi on myönnetty, ulkomaalainen puoliso tulee CR-1 viisumilla Amerikkaan. Toisin kuin K-1 viisumin kohdalla, CR-1 viisumiin ei liity erillistä AOS-prosessia, vaan CR-1 viisumia käyttävästä ulkomaalaisesta tulee rajan ylityksen jälkeen ns. Legal Permanent Resident, eli pysyvän oleskeluluvan (ts. greencardin) haltija. Greencard lähetetään postissa ulkomaalaiselle puolisolle, eikä hänen tarvitse Amerikkaan saapumiseen jälkeen hakea greencardia erikseen.
GREENCARDIN HAKUPROSESSI AMERIKASSA - AOS, eli ADJUSTMENT OF STATUS
Kun Amerikan kansalaisen ulkomaalainen puoliso on Amerikassa ns. "non-immigrant"-viisumilla, eli esimerkiksi F1-opiskelijaviisumilla, B2-turistiviisumilla, VWO-Visa Waiver ohjelman alaisena (johon Suomi esimerkiksi kuuluu), H1-B työviisumilla, jne., tietyissä olosuhteissa on mahdollista, että ulkomaalainen puoliso voi vaihtaa statustaan non-immigrant viisumista greencardin haltijaksi USAn sisällä. Non-immigrant, eli väliaikaisiin viisumeihin, liittyy kuitenkin ns. "non-immigrant intent"-sääntö: Väliaikaista viisumia hakeva ulkomaalainen ei saa käyttää ko. viisumia maahanmuuttotarkoituksella, eli esimerkiksi opiskelijaviisumilla ei saa tulla Amerikkaan, mikäli aikomuksena on esimerkiksi mennä Amerikan kansalaisen kanssa naimisiin, ja hakea greencardia. Mikäli ulkomaalainen opiskelija on tullut Amerikkaan opiskelijaviisumilla, tavannut Amerikassa kumppanin, mennyt kihloihin ja naimisiin, AOS-prosessin voi suorittaa Amerikassa, sillä ulkomaalaisen alkuperäinen suunnitelma ei ollut hakea greencardia opiskelijaviisumin avulla. Tätä "alkuperäistarkoitusta" on tietysti vaikea todistaa, mutta joskus Amerikkaan tulevilta vierailijoilta saatetaan rajalla kysyä, aikovatko he hakea greencardia Amerikassa ollessaan. Vastaukset kirjataan, ja valehtelu johtaa helposti varsin vakaviin seuraamuksiin.
Omalla kohdallani tilanne oli juuri edellä mainitun kuvauksen mukainen. Tulin Amerikkaan F1-viisumilla opiskelemaan, joskin minulla oli jo opintojen alkamisen aikana Amerikkalainen poikaystävä. Emme kuitenkaan olleet naimisissa, tai edes kihloissa, emmekä olleet keskustelleet tai suunnitelleet greencardin hakemista. Menimme opintojemme aikaan kihloihin, ja helmikuussa 2011 ennen opintojeni päättymistä naimisiin Manhattanin kaupungintalolla. Naimisiin menon jälkeen pystyimme aloittamaan greencard-hakuprosessin.
AOS-prosessi ei lopulta ole niin monimutkainen kuin se aluksi usein vaikuttaa, joskin se vaatii hyvin tarkkaa lukutaitoa, yksityiskohtien huomioimista, ja runsaasti kärsivällisyyttä. Koko prosessi myös maksaa noin $2,000 hakumaksuineen ja lääkärintarkastuksineen. Prosessi tarkoittaa käytännössä sitä, että ulkomaalainen, Amerikassa väliaikaisella viisumilla oleva, Amerikan kansalaisen aviopuoliso, muuttaa statustaan väliaikaisesta vierailijasta pysyväksi oleskelijaksi AOS-prosessin kautta. Prosessi kestää keskimäärin 4-6 kuukautta, ja siihen kuuluu pakollinen haastattelu. Prosessi aloitetaan lähettämällä I-130 ja I-485-nimiset hakemukset USAn maahanmuuttovirastoon. I-130 (Petition for Alien Relative), on hakemus jonka Amerikkalainen puoliso täyttää hakeakseen ulkomaalaiselle puolisolleen oikeutta greencardiin. I-485 (Application to Register Permanent Residence or Adjust Status) on lomake, jolla ulkomaalainen puoliso hakee greencardia. I-130 siis osoittaa, että Amerikan kansalaisen ja ulkomaalaisen I-485 hakijan välillä on laillinen suhde (avioliitto, mutta voi olla myös vanhempi-lapsi suhde), joka tekee ulkomaalaisesta oikeutetun hakemaan greencardia. I-485 lomakkeella ulkomaalainen hakee itse greencardia. Hakemukset lähetetään samaan aikaan yhtenä pakettina, ja niiden ohella lähetetään paljon muita dokumentteja, kuten todistus lääkärintarkastuksesta joka tulee suorittaa ennen hakemuksen lähettämistä, todisteita avioliiton aitoudesta (esim. valokuvia, yhteinen vuokrasopimus, todistus yhteisestä pankkitilistä, luottokorteista, vakuutuksista, jne.), sekä useita kopioita passeista, viisumeista, avioliittotodistuksesta, ym. dokumenteista. Meidän AOS-pakettimme painoi yli 3 kg kun lähetimme sen Amerikan maahanmuuttovirastoon.
Amerikkalaisen puolison tulee myös osoittaa, että hän pystyy taloudellisesti tukemaan ulkomaalaista puolisoaan, jotta tästä ei tule ns. "public charge", eli taloudellinen rasite Amerikkalaiselle yhteiskunnalle. Tämä vaatii Amerikkalaiselta puolisolta tuloja, jotka ovat 125% virallisesta köyhyysrajasta, mikä vuonna 2012 tarkoittaa noin $19,000 (15,500 euroa) vuosituloja kahden hengen taloudelle. Mikäli Amerikkalaisen puolison tulot eivät ole riittävät, pariskunta voi etsiä erillisen sponsorin, joka voi olla kuka tahansa Amerikan kansalainen tai greencardin haltija, jonka tulot lisätään Amerikkalaisen puolison tuloihin, jotta vaadittavaan tulotasoon päästään. Vaadittava tulotaso määräytyy talouden koon mukaan - kaksihenkiselle perheelle minimitulo on noin $19,000, kolmihenkiselle $23,800, nelihenkiselle $28,800, jne. Mikäli prosessiin liitetään erillinen sponsori, sponsorin tulojen on vastattava hänen perheensä kokoa - toisin sanoen, jos sponsorin perheeseen kuuluu hän ja kaksi lasta, tulojen on vastattava nelihenkiseltä perheeltä vaadittua tulotasoa - sponsori, 2 lasta, ja sponsoroitava ulkomaalainen.
Kun hakupaperit on lähetetty yhtenä nivaskana maahanmuuttovirastoon, alkaa odotus. Ensimmäisen kuukauden-kahden aikana tulee ns. Biometrics-kutsu, joka tarkoittaa sormenjälkien ja valokuvan ottamista maahanmuuttoviraston asiakaspalvelupisteessä omassa kaupungissa. Kutsu haastatteluun tulee yleensä 3-5 kuukauden kuluttua papereiden lähettämisestä. Haastattelu voi olla erittän lyhyt ja helppo, kuten meidän tapauksessamme, tai se voi olla äärimmäisen pitkä, pelottava, ja yksityiskohtainen, mikäli maahanmuuttoviranomaisilla on syytä epäillä, että kyseessä on lume-avioliitto. Tämä saattaa johtua esimerkiksi erittäin suuresta ikäerosta, ulkomaalaisen hakijan kotimaasta (tietyt maat ovat ns. "high fraud"-maita, joista vuosittain pyritään muuttamaan Amerikkaan laittomasti enemmän kuin muista maista keskimäärin. Suomi, luonnollisesti, on "low fraud"-maa.), hakijoiden kuulumisesta eri uskontokuntiin, avioliittotodisteiden vähyydestä, jne. Syitä on monia, ja joskus selkeitä syitä tiukalle haastattelulle ei edes ole. Haastattelussa kysytään asioita parin elämästä ja avioliitosta, joita oikeasti yhdessä asuvien ja toisensa tuntevien ei tarvitse miettiä - esimerkiksi:
- Millä puolella sänkyä kumpikin nukkuu
- Paljon maksetaan vuokraa
- Puolison koko nimi/syntymäaika/kotikaupunki/vanhempien nimi
- Missä pari tapasi ja koska
- Mitä puoliso tekee työkseen
- Kuka kosi, missä, miten
- Puolison vanhempien nimet, ammatti, asuinpaikkakunta
Kysymykset voivat myös liittyä hyvinkin henkilökohtaisiin asioihin, kuten esimerkiksi parin seksielämään. Haastattelussa mikään ei ole "off limits", joten kaikkeen on hyvä varautua. Useimmiten haastattelu on kuitenkin melko helppo, ja lyhyt - oma haastattelumme, jota varten lensimme Suomesta 48 tunniksi New Yorkiin viikko ennen Suomen häitämme, kesti 10 minuuttia.
Harvinaisissa tapauksissa pariskunta saadetaan pyytää palaamaan ensimmäisen haastattelun seurauksena toiseen, ns. "Stokes"-haastatteluun, jossa aviopari erotetaan toisistaan, kummallekin esitetään samat kysymykset, ja suurimman osan vastauksista on täsmättävä. Jos vastauksissa on liian paljon eroavaisuuksia, hakemus hylätään. Stokes-haastattelu on kuitenkin melko harvinainen, ja yleensä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttoviranomaisilla on vahva epäily siitä, että kyseessä on lumeavioliitto ja greencard-petos.
GREENCARDIN JÄLKEEN - ROC eli REMOVAL OF CONDITIONS
Kun greencard on myönnetty, elämä normalisoituu hetkeksi. Jos avioliitto on greencard-hakemuksen aikaan kestänyt alle kaksi vuotta, ensimmäinen greencard myönnetään vain kahdeksi vuodeksi, ja se on ns. "conditional greencard". Kyseessä on täysin oikea, täysivaltainen oleskelulupa, jonka ero 10-vuotiseen korttiin on kuitenkin se, että kahden vuoden greencard menee umpeen kaksi vuotta sen myöntämispäivästä. Myös tämän kahden vuoden "ehdollisen" kortin tarkoituksena on karsia pois lumeliitot. Ennen kuin kortti menee umpeen, greencardin haltijan on tehtävä ns. ROC-prosessi, eli Removal of Conditions. ROC tarkoittaa sitä, että greencardin haltija lähettää maahanmuuttoviranomaisille ROC-hakemuksen, ja sen mukana todisteita siitä, että hän ja Amerikkalainen puoliso ovat yhä avioliitossa, ja ovat näiden kahden vuoden aikana eläneet kuin avioparit yleensä - asuneet samassa taloudessa, jakaneet laskut ja yhdistäneet rahataloutensa, lisänneet toisensa vakuutuksiinsa, jne. Mikäli pari on ehtinyt kahden vuoden aikana erota, ja ulkomaalainen puoliso haluaisi jatkaa asumista Amerikassa, hänen on mahdollista tehdä ROC-prosessi erosta huolimatta ja saada kymmenen vuoden greencard. Ulkomaalaisen puolison on kuitenkin pystyttävä todistamaan, että avioliittooli alun perin aito, ja että naimisiin ei menty vaan greencardin takia.
ROC-prosessiin saattaa kuulua haastattelu, mutta mikäli ei ole syytä epäillä pariskunnan liiton aitoutta, haastattelua ei usein ole. Kun ROC on myönnetty, ulkomaalaiselle puolisolle lähetetään 10 vuoden greencard. Kymmenen vuoden greencard tarkoittaa myös sitä, että ulkomaalaisen puolison oleskelulupa ei varsinaisesti vanhene lainkaan, kunhan hän noudattaa greencardin haltijan velvollisuuksia. Kortti itsessään pitää uusia kymmenen vuoden välein, mutta vaikka kortti menisi vanhaksi, kortin haltijan status ei umpeudu. Kaksivuotisen kortin kohdalla tilanne on toinen - mikäli kaksivuotinen kortti menee umpeen, eikä kortinhaltija ole ennen umpeutumispäivää lähettänyt ROC-hakemusta maahanmuuttovirastoon, kortin umpeutumisen lisäksi myös kortinhaltijan oleskelulupastatus vanhenee, eikä hän enää saa laillisesti oleskella Amerikassa.
ROC-prosessi kestää muutamasta kuukaudesta aina vuoteen saakka. Kun ROC-paperit on lähetetty maahanmuuttovirastoon, greencardin haltijalle lähetään väliaikainen todistus ROC-prosessin alkamisesta, joka myös jatkaa greencardin haltijan kaksivuotisen kortin voimassaoloaikaa vuodella, jolloin kortin haltija voi ROC-prosessin aikana jatkaa elämää Amerikassa normaalisti. Kun ROC on myönnetty, kortin haltijalle lähetetään uusi 10-vuotinen greencard postissa.
AMERIKAN KANSALAISUUS
Greencardin haltijan ei tarvitse koskaan hakea Amerikan kansalaisuutta, jos hän ei halua. Greencardilla saa asua ja työskennellä Amerikassa vapaasti loppuelämän, ja monella tapaa kansalaisen ja greencardin haltijan oikeudet ja velvollisuudet ovat hyvin samanlaiset.
Greencardin haltija ei kuitenkaan saa esimerkiksi äänestää liittovaltiotason vaaleissa, kuten presidentinvaaleissa. Osavaltio- ja paikallistason vaaleissa äänestäminen saattaa olla sallittua, osavaltiosta ja kaupungista riippuen, mutta turvallisempaa on olla äänestämättä - kuten edellä mainitsin, äänestäminen vaaleissa, joissa vain Amerikan kansalaiset saavat äänestää, voi johtaa greencardin haltijan karkoittamiseen maasta.
Sekä greencardin haltijat että Amerikan kansalaiset maksavat Amerikassa veroja normaalisti, ja kuuluvat Amerikan universaalin verotuksen piiriin. Setä Samuli siis toisin sanoen yrittää saada osansa Amerikan kansalaisten ja greencardin haltijoiden tuloista, huolimatta siitä missä päin maailmaa tulot on ansaittu. Yleensä tuplaverotukselta kuitenkin voi välttyä, mutta veroilmoitus on silti aina tehtävä myös Amerikkaan, huolimatta siitä missä asuu. Eli vaikka asun nyt Intiassa, olen yhä verovelvollinen myös Amerikassa, koska minulla on greencard. Sama sääntö pätee aviomieheeni, joka taas on syntyperäinen kansalainen. Toisin kuin Amerikan kansalainen, greencardin haltija ei voi asua mielin määrin ulkomailla, ja samalla säilyttää greencard-statuksensa. Nimensä mukaisesti greencard, eli oleskelulupa, on tarkoitettu henkilöille jotka pääsääntöisesti oleskelevat Amerikassa. Perussääntö on, että greencardin haltija voi olla 6kk tai alle ulkomailla ilman ongelmia. 6-12kk poissaolosta saattaa rajalla tulla lisäkyselyitä, jolloin greencardin haltijan on pystyttävä selittämään ja osoittamaan, miksi hän on ollut niin kauan poissa, miksi poissaolo tulisi nähdä vain väliaikaisena, ja miksi poissaoloa ei tule tulkita Amerikan residenssin hylkäämiseksi. Yli 12 kuukauden yhtäjaksoinen poissaolo yleensä tulkitaan greencard-sääntöjen rikkomiseksi, ja se johtaa greencardin pois ottamiseen ja maasta poistamiseen (tosin ilman maahantulokieltoa). Greencard-statusta voi kuitenkin suojata 12-24 kk poissaolon ajan hakemalla ns. re-entry -luvan, jonka avulla greencardin haltija saa olla kahteen vuoteen saakka ulkomailla menettämättä greencard-statustaan.
Amerikan kansalainen, eli Amerikkalaisen passin haltija, saa asua ulkomailla vaikka 10 vuotta menettämättä kansalaisuuttaan, aivan kuin minä, Suomen kansalainen, säilytän Suomen kansalaisuuteni vaikka asunkin nykyään ulkomailla. Tästä johtuen, minulla on tarkoituksena hakea lopulta Amerikan kansalaisuutta. Sekä minä että mieheni teemme kansainvälisiä töitä, matkustelemme paljon, ja saatamme joskus myös haluta asettua joksikin aikaa Suomeen. Niin kauan kuin minulla on greencard, en voi vapaasti matkustella ja asua ulkomailla miettimättä poissaolorajoituksia, jotka tulevat greencardin mukana. Voi kyllä antaa vapaaehtoisesti greencardini pois, jos esimerkiksi muuttaisimme kolmeksi vuodeksi Suomeen, ja hakea sitä sitten uudestaan kun Amerikkaan paluu tulisi ajankohtaiseksi, mutta koska hakuprosessi kestää aina useita kuukausia, joka vuoden, ja maksaa $1,000-$2,000, ei sitä ruljanssia halua kovin montaa kertaa käydä lävitse.
KANSALAISUUDEN HAKEMINEN - NATURALIZATION
Kansalaisuuden voi saada kolmella tavalla: 1) Syntymällä Amerikan maaperällä 2) Syntymällä Amerikkalaisille vanhemmille tai vanhemmalle, tai 3) Hakemalla kansalaisuutta ns. Naturalization-prosessin kautta.
Amerikan lainsäädännön mukaan kaikki Amerikan maaperällä syntyneet henkilöt ovat automaattisesti Amerikan kansalaisia, huolimatta heidän vanhempiensa kansalaisuudesta. Mikäli suomalaispariskunta tulisi Amerikkaan, ja pariskunnalle syntyisi lapsi Amerikan reissun aikana, Amerikan maaperällä, lapsella olisi oikeus Amerikan kansalaisuuteen. Tästä tulee termi "anchor baby", eli "ankkurilapsi" - termi on kuitenkin harhaanjohtava, sillä vanhemmat eivät saa lapsensa kansalaisuuden myötä minkäänlaista laillista statusta Amerikassa, eivätkä he ole oikeutettuja oleskelulupaan tai kansalaisuuteen lapsen kansalaisuuden johdosta. Amerikan kansalaiseksi syntynyt lapsi voi hakea oleskelulupaa ulkomaalaisille vanhemmilleen vasta täytettyään 21 vuotta. Amerikan kansalaisia ei Amerikasta karkoiteta - kansalaiseksi syntynyt lapsi voisi siis asua Amerikassa koko elämänsä laillisesti - mutta vanhemmat sen sijaan voidaan karkoittaa, elleivät he ole greencardin haltijoita tai Amerikassa laillisesti esimerkiksi työviisumilla. Lapsen synnyttäminen Amerikassa ei siis ole mikään pikatie greencardiin tai kansalaisuuteen, toisin kuin usein kuvitellaan.
Amerikkalaisille vanhemmille/vanhemmalle syntyneet lapset ovat myös oikeutettuja Amerikan kansalaisuuteen, huolimatta siitä missä maassa he ovat syntyneet. Jos minä ja mieheni esimerkiksi päätämme hankkia lapsia Suomessa, lapsillamme on oikeus sekä Suomen, että Amerikan kansalaisuuteen, koska heidän äitinsä on suomalainen ja isänsä amerikkalainen. Lasten syntymä rekisteröitäisiin Amerikan lähetystössä Suomessa, ja hakisimme heille lähetystön kautta Amerikan passia.
Kolmas tapa saada Amerikan kansalaisuus on naturalization-prosessi. Naturalization tarkoittaa käytännössä sitä, että toisen maan kansalaisesta tulee Amerikan kansalainen hakemuksen kautta. Henkilö, jolle on myönnetty greencard avioliiton perusteella, voi hakea kansalaisuutta oltuaan ensin 3 vuotta greencardin haltija, yhtäjaksoisesti. Hakemuksen voi lähettää maahanmuuttovirastoon 90 päivää ennen kolmevuotis-vuosipäivää greencardin myöntämisestä. Näistä kolmesta vuodesta on myös täytynyt viettää vähintään 18 kuukautta fyysisesti USAssa, eikä ajanjaksoon saa kuulua yhtään yli 12 kuukauden poissaoloa. Edellä mainittu re-entry permit suojelee greencard-statusta, mutta ei kansalaisuus-hakuoikeutta, mikäli poissaolo on kestänyt yli 12 kk. Yli 12kk poissaolot toisin sanoen nollaavat kansalaisuuskellon, joten esimerkiksi minun tapauksessani, jos olisin nyt ulkomailla yli 12 kk yhtäjaksoisesti, aloittaisin kolmen vuoden vaaditun ajanjakson alusta Amerikkaan palattuani, vaikka olen aikaisemmin ollut jo Amerikassa vuoden greencardin haltijana heinäkuusta 2011 heinäkuuhun 2012. 6-12 kuukauden poissaolot saattavat myös nollata kansalaisuuteen vaadittavan Amerikassa vietetyn ajan laskennan, ellei ulkomaalainen puoliso voi osoittaa, että 6-12 kuukauden ulkomailla vietetty aika oli väliaikainen, ja että hän on tuona aikana säilyttänyt tiiviit siteet Amerikkaan aikomuksenaan palata maahan mahdollisimman pian.
Kun kansalaisuushakemus on lähetetty, prosessiin kuuluu taas sormenjälkien ja valokuvan ottaminen, jonka jälkeen hakija odottaa kutsua haastatteluun. Haastattelun tarkoituksena on varmistaa, että hakija on oikeutettu kansalaisuuteen, että hän omaa "korkean moraalin" (high moral character), eikä häntä ole tuomittu tai syytetty vakavista rikoksista. Sen lisäksi haastattelussa varmistetaan, että hakija ymmärtää ja on sitoutunut noudattamaan Amerikan perustuslakia, ja on valmis ottamaan ns. "Oath of Allegiance"-valan, eli valan jolla osoitetaan uskollisuutta Amerikan valtiolle.
Naturalization-prosessiin kuuluu myös englannin kielikoe, sekä koe jolla testataan hakijan perustuslain ja Amerikan historian tuntemusta. Mikäli hakija läpäisee haastattelun sekä kokeet, hänet kutsutaan seremoniatilaisuuteen, jossa hyväksytyt hakijat lausuvat yhdessä Oath of Allegiance-valan. Valan lausumisen jälkeen hakijoista tulee virallisesti Amerikan kansalaisia. Kansalaisuutta ei voi saada ilman valan ottamista.
Amerikan valtio ei virallisesti tunnusta kaksoiskansalaisuutta, mutta sitä ei myöskään ole laissa kielletty. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli minusta joskus tulee Amerikan kansalainen, olen..
-Amerikassa amerikkalainen
-Suomessa suomalainen
En lain mukaan saa enää käyttää Suomen passia tullakseni Amerikkaan tai lähteäkseni maasta, sillä Amerikan valtion ja lain silmissä, olen vain Amerikan kansalainen. Minua ei kuitenkaan pakoteta luopumaan Suomen kansalaisuudesta, joten käytännössä, lähden Amerikasta Amerikan passia näyttämällä, saavun Suomeen Suomen passilla, lähden Suomesta Suomen passilla, ja saavun Amerikkaan Amerikan passilla. Monimutkaista? Kenties. Mutta eiköhän siihenkin totu, ja kunhan nimi on molemmissa passeissa täsmälleen sama, suuria vaikeuksia ei pitäisi asian kanssa olla. Muissa maissa matkustaessani voin käyttää kumpaa tahansa passia.
Kun olen saanut kansalaisuuden, saan asua missä haluan, miten pitkään haluan, eikä minun tarvitse pelätä kansalaisuuden menettämistä. Meidänlaisellemme kansainvälisiä töitä tekevälle ja muutenkin varsin matkustelevaiselle pariskunnalle tämä on melkoinen helpotus nykytilanteeseen, joten suunnitelmissa on hakea minulle kansalaisuutta keväällä 2014 jolloin olen siihen oikeutettu.
_________________________________________________
Tästä tuli nyt melkoisen pitkä selostus, mutta toivottavasti siitä on hyötyä muille samantyylisessä tilanteessa oleville suomalaisille, jotka ovat menneet rakastumaan amerikkalaiseen. Muistuttaisin kuitenkin, että en ole asianajaja Suomessa tai Amerikassa, enkä siis virallisesti millään tavalla koulutettu maahanmuuttolain suhteen. Käytännön kautta kuitenkin oppii aika paljon, kun oma maahanmuuttostatus ja tulevaisuus aviomiehen kanssa on vaakalaudalla.
Lisätietoa aiheesta, sekä kaikista viisumeista Amerikkaan, kannattaa hakea seuraavien lähteiden kautta:
United States Citizenship and Immigration Services
United States Department of State - Travel.gov
Embassy of the United States in Finland - Amerikan Konsulaatti Helsingissä
Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto (SAYL)
Tulin Amerikkaan alunperin F1-opiskelijaviisumilla. F1 viisumista olenkin kirjoittanut melko yksityiskohtaisesti jo aikaisemmin, mutta ko. viisumi siis myönnetään ulkomaalaiselle opiskelijalle joka on hyväksytty opiskelemaan Amerikkalaiseen, akkreditoituun oppilaitokseen. Opiskelijaviisumia voi hakea esimerkiksi lukio, college tai yliopisto-opintoihin, mutta sitä ei välttämättä myönnetä esim. sertifikaatti- tai kurssi-luontoisia, lyhytaikaisempia opintoja varten. F1-prosessissa kouluun hakeminen on yleensä se haastavin osuus, ja kun opiskelupaikka on jostain myönnetty, opiskelijaviisumi yleensä myönnetään suomalaiselle hakijalle varsin vaivattomasti.
Se paljon puhuttu Greencard onkin sitten ihan toinen juttu. Greencard on yhtäaikaa sekä oleskelu- että työlupa Amerikkaan. Greencardin haltija saa käytännössä asua Amerikassa, opiskella, tehdä töitä, ja oleskella maassa vapaasti, melko pitkälti kuin Amerikan kansalainen. Kansalaisuus ja Greencard ovat siis eri asioita - ne usein menevät ulkomaalaisella sekaisin, ja niiden kuvitellaan tarkoittavan samaa asiaa. Näin ei kuitenkaan ole, ja on äärimmäisen tärkeää, että ulkomaalainen greencardin hakija tai haltija ymmärtää kansalaisuuden ja oleskeluluvan eron. Amerikan maahanmuuttolainsäädännön mukaan yksi vakavimmista ei-väkivaltaisista rikoksista on nimittäin "tekeytyminen Amerikan kansalaiseksi" sellaisen henkilön toimesta, joka ei oikeasti ole kansalainen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilö joka ei ole kansalainen vahingossa tai tarkoituksellisesti väittää olevansa kansalainen, esimerkiksi laittamalla ruksin "American citizen"-ruutuun veroilmoituksessa, työhakemuksessa, kouluhakemuksessa, sosiaalietuushakemuksessa, tms. Näin tapahtuu usein vahingossa - moni ulkomaalainen ei ymmärrä kansalaisuuden ja oleskeluluvan eroa, ja epähuomiossa valitsevat "kansalainen"-vaihtoehdon lomakkeessa. Myös presidentin vaaleissa äänestäminen on sallittu ainoastaan kansalaisille - mikäli greencardin haltija epähuomiossa äänestää presidentin vaaleissa, tämä tulkitaan USAn maahanmuuttolain alla myös kansalaiseksi tekeytymiseksi. Monet tekeytyvät kaisalaiseksi myös tietoisesti, ymmärtäen kansalaisuuden ja oleskeluluvan eron, tarkoituksenaan yleensä saada jonkinlaisia etuuksia jotka kuuluvat vain kansalaisille. Kansalaisuuden ja greencardin eron ymmärtäminen on siis äärimmäisen tärkeää - seuraamukset kansalaiseksi tekeytymisestä ovat nimittäin äärimmäisen vakavat. Greencard otetaan pois, kansalaiseksi tekeytynyt maahanmuuttaja karkoitetaan Amerikasta, ja hänelle asetetaan elinikäinen matkustuskielto Amerikkaan. Monia viisumirikkomuksia varten on olemassa ns. "waiver", eli tapa hakea "armahdusta" - kansalaiseksi tekeytyminen on rikkomus, jota ei armahdeta. Kansalaiseksi vahingossa tai tarkoituksella tekeytynyt ulkomaalainen on sulkenut oven Amerikkaan loppuiäkseen, eikä sitä muuta mikään - ei edes avioliitto Amerikkalaisen kanssa. Raksi väärässä ruudussa riittää.
AMERIKAN KANSALAISEN ULKOMAINEN PUOLISO, JOKA ASUU HAKUPROSESSIN AIKANA ULKOMAILLA - K-1 JA CR-1 VIISUMIT
Avioliitto Amerikan kansalaisen kanssa on todennäköisesti se yleisin tapa saada greencard. Greencardin voi hankkia myös muulla tavalla, mutta avioliitto on ehdottomasti nopein - ja tavallaan myös helpoin - tapa pysyvän oleskeluluvan saamiseen Amerikassa. Jos ulkomailla asuva, Amerikan kansalaisen ulkomaalainen kumppani tai puoliso haluaa muuttaa pysyvästi Amerikkaan, ulkomailta aloitettavia, greencardiin johtavia prosesseja on käytännössä kaksi - K1-kihlattu viisumi, tai CR-1 puoliso-viisumi. K-1 viisumia haetaan ennen naimisiin menoa, kun Amerikan kansalaisen kihlattu on hakuaikana ulkomailla, yleensä kotimaassa. Hakuprosessi kestää keskimäärin 9 kuukautta, ja kun K-1 viisumi on myönnetty, ulkomaalainen kihlattu saa tulla viisumilla Amerikkaan, jonka jälkeen pariskunnan on mentävä naimisiin 90 päivän kuluessa siitä, kun ulkomaalainen kihlattu on tullut rajan yli. Naimisiin meno yksin ei vielä johda greencardin saamiseen, vaan avioliiton jälkeen Amerikan kansalaisen ulkomaalaisen puolison täytyy vielä erikseen tehdä ns. AOS, eli Adjustment of Status-prosessi Amerikassa. K-1 viisumi lakkaa olemasta voimassa saman tien, kun sitä on käytetty rajan ylitykseen, ja saadakseen laillisen statuksen Amerikassa, ulkomaalaisen puolison tulee hakea greencardia AOS-prosessin kautta. Prosessi kestää muutaman kuukauden, ja siihen saattaa kuulua haastattelu, joskin K-1 hakijoiden kohdalla haastattelu Amerikassa usein jää pois, johtuen siitä että hakijaa on haastateltu jo tämän kotimaassa K-1 hakuprosessin aikana, ennen Amerikkaan tuloa. Haastattelujen tarkoituksena on varmistaa, että avioliitto on aito, eikä lumeliitto jonka tarkoituksena on vain saada ulkomaalaiselle greencard.
CR-1 prosessi tehdään avioliiton jälkeen. Kun Amerikan kansalainen on mennyt naimisiin ulkomaalaisen kanssa, CR-1 prosessi laitetaan alulle. Myös CR-1 prosessin aikana ulkomaalainen puoliso on ulkomailla, yleensä kotimaassaan. CR-1 viisumin saaminen kestää noin 9-11 kuukautta, ja kun viisumi on myönnetty, ulkomaalainen puoliso tulee CR-1 viisumilla Amerikkaan. Toisin kuin K-1 viisumin kohdalla, CR-1 viisumiin ei liity erillistä AOS-prosessia, vaan CR-1 viisumia käyttävästä ulkomaalaisesta tulee rajan ylityksen jälkeen ns. Legal Permanent Resident, eli pysyvän oleskeluluvan (ts. greencardin) haltija. Greencard lähetetään postissa ulkomaalaiselle puolisolle, eikä hänen tarvitse Amerikkaan saapumiseen jälkeen hakea greencardia erikseen.
GREENCARDIN HAKUPROSESSI AMERIKASSA - AOS, eli ADJUSTMENT OF STATUS
Kun Amerikan kansalaisen ulkomaalainen puoliso on Amerikassa ns. "non-immigrant"-viisumilla, eli esimerkiksi F1-opiskelijaviisumilla, B2-turistiviisumilla, VWO-Visa Waiver ohjelman alaisena (johon Suomi esimerkiksi kuuluu), H1-B työviisumilla, jne., tietyissä olosuhteissa on mahdollista, että ulkomaalainen puoliso voi vaihtaa statustaan non-immigrant viisumista greencardin haltijaksi USAn sisällä. Non-immigrant, eli väliaikaisiin viisumeihin, liittyy kuitenkin ns. "non-immigrant intent"-sääntö: Väliaikaista viisumia hakeva ulkomaalainen ei saa käyttää ko. viisumia maahanmuuttotarkoituksella, eli esimerkiksi opiskelijaviisumilla ei saa tulla Amerikkaan, mikäli aikomuksena on esimerkiksi mennä Amerikan kansalaisen kanssa naimisiin, ja hakea greencardia. Mikäli ulkomaalainen opiskelija on tullut Amerikkaan opiskelijaviisumilla, tavannut Amerikassa kumppanin, mennyt kihloihin ja naimisiin, AOS-prosessin voi suorittaa Amerikassa, sillä ulkomaalaisen alkuperäinen suunnitelma ei ollut hakea greencardia opiskelijaviisumin avulla. Tätä "alkuperäistarkoitusta" on tietysti vaikea todistaa, mutta joskus Amerikkaan tulevilta vierailijoilta saatetaan rajalla kysyä, aikovatko he hakea greencardia Amerikassa ollessaan. Vastaukset kirjataan, ja valehtelu johtaa helposti varsin vakaviin seuraamuksiin.
Omalla kohdallani tilanne oli juuri edellä mainitun kuvauksen mukainen. Tulin Amerikkaan F1-viisumilla opiskelemaan, joskin minulla oli jo opintojen alkamisen aikana Amerikkalainen poikaystävä. Emme kuitenkaan olleet naimisissa, tai edes kihloissa, emmekä olleet keskustelleet tai suunnitelleet greencardin hakemista. Menimme opintojemme aikaan kihloihin, ja helmikuussa 2011 ennen opintojeni päättymistä naimisiin Manhattanin kaupungintalolla. Naimisiin menon jälkeen pystyimme aloittamaan greencard-hakuprosessin.
AOS-prosessi ei lopulta ole niin monimutkainen kuin se aluksi usein vaikuttaa, joskin se vaatii hyvin tarkkaa lukutaitoa, yksityiskohtien huomioimista, ja runsaasti kärsivällisyyttä. Koko prosessi myös maksaa noin $2,000 hakumaksuineen ja lääkärintarkastuksineen. Prosessi tarkoittaa käytännössä sitä, että ulkomaalainen, Amerikassa väliaikaisella viisumilla oleva, Amerikan kansalaisen aviopuoliso, muuttaa statustaan väliaikaisesta vierailijasta pysyväksi oleskelijaksi AOS-prosessin kautta. Prosessi kestää keskimäärin 4-6 kuukautta, ja siihen kuuluu pakollinen haastattelu. Prosessi aloitetaan lähettämällä I-130 ja I-485-nimiset hakemukset USAn maahanmuuttovirastoon. I-130 (Petition for Alien Relative), on hakemus jonka Amerikkalainen puoliso täyttää hakeakseen ulkomaalaiselle puolisolleen oikeutta greencardiin. I-485 (Application to Register Permanent Residence or Adjust Status) on lomake, jolla ulkomaalainen puoliso hakee greencardia. I-130 siis osoittaa, että Amerikan kansalaisen ja ulkomaalaisen I-485 hakijan välillä on laillinen suhde (avioliitto, mutta voi olla myös vanhempi-lapsi suhde), joka tekee ulkomaalaisesta oikeutetun hakemaan greencardia. I-485 lomakkeella ulkomaalainen hakee itse greencardia. Hakemukset lähetetään samaan aikaan yhtenä pakettina, ja niiden ohella lähetetään paljon muita dokumentteja, kuten todistus lääkärintarkastuksesta joka tulee suorittaa ennen hakemuksen lähettämistä, todisteita avioliiton aitoudesta (esim. valokuvia, yhteinen vuokrasopimus, todistus yhteisestä pankkitilistä, luottokorteista, vakuutuksista, jne.), sekä useita kopioita passeista, viisumeista, avioliittotodistuksesta, ym. dokumenteista. Meidän AOS-pakettimme painoi yli 3 kg kun lähetimme sen Amerikan maahanmuuttovirastoon.
Amerikkalaisen puolison tulee myös osoittaa, että hän pystyy taloudellisesti tukemaan ulkomaalaista puolisoaan, jotta tästä ei tule ns. "public charge", eli taloudellinen rasite Amerikkalaiselle yhteiskunnalle. Tämä vaatii Amerikkalaiselta puolisolta tuloja, jotka ovat 125% virallisesta köyhyysrajasta, mikä vuonna 2012 tarkoittaa noin $19,000 (15,500 euroa) vuosituloja kahden hengen taloudelle. Mikäli Amerikkalaisen puolison tulot eivät ole riittävät, pariskunta voi etsiä erillisen sponsorin, joka voi olla kuka tahansa Amerikan kansalainen tai greencardin haltija, jonka tulot lisätään Amerikkalaisen puolison tuloihin, jotta vaadittavaan tulotasoon päästään. Vaadittava tulotaso määräytyy talouden koon mukaan - kaksihenkiselle perheelle minimitulo on noin $19,000, kolmihenkiselle $23,800, nelihenkiselle $28,800, jne. Mikäli prosessiin liitetään erillinen sponsori, sponsorin tulojen on vastattava hänen perheensä kokoa - toisin sanoen, jos sponsorin perheeseen kuuluu hän ja kaksi lasta, tulojen on vastattava nelihenkiseltä perheeltä vaadittua tulotasoa - sponsori, 2 lasta, ja sponsoroitava ulkomaalainen.
Kun hakupaperit on lähetetty yhtenä nivaskana maahanmuuttovirastoon, alkaa odotus. Ensimmäisen kuukauden-kahden aikana tulee ns. Biometrics-kutsu, joka tarkoittaa sormenjälkien ja valokuvan ottamista maahanmuuttoviraston asiakaspalvelupisteessä omassa kaupungissa. Kutsu haastatteluun tulee yleensä 3-5 kuukauden kuluttua papereiden lähettämisestä. Haastattelu voi olla erittän lyhyt ja helppo, kuten meidän tapauksessamme, tai se voi olla äärimmäisen pitkä, pelottava, ja yksityiskohtainen, mikäli maahanmuuttoviranomaisilla on syytä epäillä, että kyseessä on lume-avioliitto. Tämä saattaa johtua esimerkiksi erittäin suuresta ikäerosta, ulkomaalaisen hakijan kotimaasta (tietyt maat ovat ns. "high fraud"-maita, joista vuosittain pyritään muuttamaan Amerikkaan laittomasti enemmän kuin muista maista keskimäärin. Suomi, luonnollisesti, on "low fraud"-maa.), hakijoiden kuulumisesta eri uskontokuntiin, avioliittotodisteiden vähyydestä, jne. Syitä on monia, ja joskus selkeitä syitä tiukalle haastattelulle ei edes ole. Haastattelussa kysytään asioita parin elämästä ja avioliitosta, joita oikeasti yhdessä asuvien ja toisensa tuntevien ei tarvitse miettiä - esimerkiksi:
- Millä puolella sänkyä kumpikin nukkuu
- Paljon maksetaan vuokraa
- Puolison koko nimi/syntymäaika/kotikaupunki/vanhempien nimi
- Missä pari tapasi ja koska
- Mitä puoliso tekee työkseen
- Kuka kosi, missä, miten
- Puolison vanhempien nimet, ammatti, asuinpaikkakunta
Kysymykset voivat myös liittyä hyvinkin henkilökohtaisiin asioihin, kuten esimerkiksi parin seksielämään. Haastattelussa mikään ei ole "off limits", joten kaikkeen on hyvä varautua. Useimmiten haastattelu on kuitenkin melko helppo, ja lyhyt - oma haastattelumme, jota varten lensimme Suomesta 48 tunniksi New Yorkiin viikko ennen Suomen häitämme, kesti 10 minuuttia.
Harvinaisissa tapauksissa pariskunta saadetaan pyytää palaamaan ensimmäisen haastattelun seurauksena toiseen, ns. "Stokes"-haastatteluun, jossa aviopari erotetaan toisistaan, kummallekin esitetään samat kysymykset, ja suurimman osan vastauksista on täsmättävä. Jos vastauksissa on liian paljon eroavaisuuksia, hakemus hylätään. Stokes-haastattelu on kuitenkin melko harvinainen, ja yleensä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttoviranomaisilla on vahva epäily siitä, että kyseessä on lumeavioliitto ja greencard-petos.
GREENCARDIN JÄLKEEN - ROC eli REMOVAL OF CONDITIONS
Kun greencard on myönnetty, elämä normalisoituu hetkeksi. Jos avioliitto on greencard-hakemuksen aikaan kestänyt alle kaksi vuotta, ensimmäinen greencard myönnetään vain kahdeksi vuodeksi, ja se on ns. "conditional greencard". Kyseessä on täysin oikea, täysivaltainen oleskelulupa, jonka ero 10-vuotiseen korttiin on kuitenkin se, että kahden vuoden greencard menee umpeen kaksi vuotta sen myöntämispäivästä. Myös tämän kahden vuoden "ehdollisen" kortin tarkoituksena on karsia pois lumeliitot. Ennen kuin kortti menee umpeen, greencardin haltijan on tehtävä ns. ROC-prosessi, eli Removal of Conditions. ROC tarkoittaa sitä, että greencardin haltija lähettää maahanmuuttoviranomaisille ROC-hakemuksen, ja sen mukana todisteita siitä, että hän ja Amerikkalainen puoliso ovat yhä avioliitossa, ja ovat näiden kahden vuoden aikana eläneet kuin avioparit yleensä - asuneet samassa taloudessa, jakaneet laskut ja yhdistäneet rahataloutensa, lisänneet toisensa vakuutuksiinsa, jne. Mikäli pari on ehtinyt kahden vuoden aikana erota, ja ulkomaalainen puoliso haluaisi jatkaa asumista Amerikassa, hänen on mahdollista tehdä ROC-prosessi erosta huolimatta ja saada kymmenen vuoden greencard. Ulkomaalaisen puolison on kuitenkin pystyttävä todistamaan, että avioliittooli alun perin aito, ja että naimisiin ei menty vaan greencardin takia.
ROC-prosessiin saattaa kuulua haastattelu, mutta mikäli ei ole syytä epäillä pariskunnan liiton aitoutta, haastattelua ei usein ole. Kun ROC on myönnetty, ulkomaalaiselle puolisolle lähetetään 10 vuoden greencard. Kymmenen vuoden greencard tarkoittaa myös sitä, että ulkomaalaisen puolison oleskelulupa ei varsinaisesti vanhene lainkaan, kunhan hän noudattaa greencardin haltijan velvollisuuksia. Kortti itsessään pitää uusia kymmenen vuoden välein, mutta vaikka kortti menisi vanhaksi, kortin haltijan status ei umpeudu. Kaksivuotisen kortin kohdalla tilanne on toinen - mikäli kaksivuotinen kortti menee umpeen, eikä kortinhaltija ole ennen umpeutumispäivää lähettänyt ROC-hakemusta maahanmuuttovirastoon, kortin umpeutumisen lisäksi myös kortinhaltijan oleskelulupastatus vanhenee, eikä hän enää saa laillisesti oleskella Amerikassa.
ROC-prosessi kestää muutamasta kuukaudesta aina vuoteen saakka. Kun ROC-paperit on lähetetty maahanmuuttovirastoon, greencardin haltijalle lähetään väliaikainen todistus ROC-prosessin alkamisesta, joka myös jatkaa greencardin haltijan kaksivuotisen kortin voimassaoloaikaa vuodella, jolloin kortin haltija voi ROC-prosessin aikana jatkaa elämää Amerikassa normaalisti. Kun ROC on myönnetty, kortin haltijalle lähetetään uusi 10-vuotinen greencard postissa.
AMERIKAN KANSALAISUUS
Greencardin haltijan ei tarvitse koskaan hakea Amerikan kansalaisuutta, jos hän ei halua. Greencardilla saa asua ja työskennellä Amerikassa vapaasti loppuelämän, ja monella tapaa kansalaisen ja greencardin haltijan oikeudet ja velvollisuudet ovat hyvin samanlaiset.
Greencardin haltija ei kuitenkaan saa esimerkiksi äänestää liittovaltiotason vaaleissa, kuten presidentinvaaleissa. Osavaltio- ja paikallistason vaaleissa äänestäminen saattaa olla sallittua, osavaltiosta ja kaupungista riippuen, mutta turvallisempaa on olla äänestämättä - kuten edellä mainitsin, äänestäminen vaaleissa, joissa vain Amerikan kansalaiset saavat äänestää, voi johtaa greencardin haltijan karkoittamiseen maasta.
Sekä greencardin haltijat että Amerikan kansalaiset maksavat Amerikassa veroja normaalisti, ja kuuluvat Amerikan universaalin verotuksen piiriin. Setä Samuli siis toisin sanoen yrittää saada osansa Amerikan kansalaisten ja greencardin haltijoiden tuloista, huolimatta siitä missä päin maailmaa tulot on ansaittu. Yleensä tuplaverotukselta kuitenkin voi välttyä, mutta veroilmoitus on silti aina tehtävä myös Amerikkaan, huolimatta siitä missä asuu. Eli vaikka asun nyt Intiassa, olen yhä verovelvollinen myös Amerikassa, koska minulla on greencard. Sama sääntö pätee aviomieheeni, joka taas on syntyperäinen kansalainen. Toisin kuin Amerikan kansalainen, greencardin haltija ei voi asua mielin määrin ulkomailla, ja samalla säilyttää greencard-statuksensa. Nimensä mukaisesti greencard, eli oleskelulupa, on tarkoitettu henkilöille jotka pääsääntöisesti oleskelevat Amerikassa. Perussääntö on, että greencardin haltija voi olla 6kk tai alle ulkomailla ilman ongelmia. 6-12kk poissaolosta saattaa rajalla tulla lisäkyselyitä, jolloin greencardin haltijan on pystyttävä selittämään ja osoittamaan, miksi hän on ollut niin kauan poissa, miksi poissaolo tulisi nähdä vain väliaikaisena, ja miksi poissaoloa ei tule tulkita Amerikan residenssin hylkäämiseksi. Yli 12 kuukauden yhtäjaksoinen poissaolo yleensä tulkitaan greencard-sääntöjen rikkomiseksi, ja se johtaa greencardin pois ottamiseen ja maasta poistamiseen (tosin ilman maahantulokieltoa). Greencard-statusta voi kuitenkin suojata 12-24 kk poissaolon ajan hakemalla ns. re-entry -luvan, jonka avulla greencardin haltija saa olla kahteen vuoteen saakka ulkomailla menettämättä greencard-statustaan.
Amerikan kansalainen, eli Amerikkalaisen passin haltija, saa asua ulkomailla vaikka 10 vuotta menettämättä kansalaisuuttaan, aivan kuin minä, Suomen kansalainen, säilytän Suomen kansalaisuuteni vaikka asunkin nykyään ulkomailla. Tästä johtuen, minulla on tarkoituksena hakea lopulta Amerikan kansalaisuutta. Sekä minä että mieheni teemme kansainvälisiä töitä, matkustelemme paljon, ja saatamme joskus myös haluta asettua joksikin aikaa Suomeen. Niin kauan kuin minulla on greencard, en voi vapaasti matkustella ja asua ulkomailla miettimättä poissaolorajoituksia, jotka tulevat greencardin mukana. Voi kyllä antaa vapaaehtoisesti greencardini pois, jos esimerkiksi muuttaisimme kolmeksi vuodeksi Suomeen, ja hakea sitä sitten uudestaan kun Amerikkaan paluu tulisi ajankohtaiseksi, mutta koska hakuprosessi kestää aina useita kuukausia, joka vuoden, ja maksaa $1,000-$2,000, ei sitä ruljanssia halua kovin montaa kertaa käydä lävitse.
KANSALAISUUDEN HAKEMINEN - NATURALIZATION
Kansalaisuuden voi saada kolmella tavalla: 1) Syntymällä Amerikan maaperällä 2) Syntymällä Amerikkalaisille vanhemmille tai vanhemmalle, tai 3) Hakemalla kansalaisuutta ns. Naturalization-prosessin kautta.
Amerikan lainsäädännön mukaan kaikki Amerikan maaperällä syntyneet henkilöt ovat automaattisesti Amerikan kansalaisia, huolimatta heidän vanhempiensa kansalaisuudesta. Mikäli suomalaispariskunta tulisi Amerikkaan, ja pariskunnalle syntyisi lapsi Amerikan reissun aikana, Amerikan maaperällä, lapsella olisi oikeus Amerikan kansalaisuuteen. Tästä tulee termi "anchor baby", eli "ankkurilapsi" - termi on kuitenkin harhaanjohtava, sillä vanhemmat eivät saa lapsensa kansalaisuuden myötä minkäänlaista laillista statusta Amerikassa, eivätkä he ole oikeutettuja oleskelulupaan tai kansalaisuuteen lapsen kansalaisuuden johdosta. Amerikan kansalaiseksi syntynyt lapsi voi hakea oleskelulupaa ulkomaalaisille vanhemmilleen vasta täytettyään 21 vuotta. Amerikan kansalaisia ei Amerikasta karkoiteta - kansalaiseksi syntynyt lapsi voisi siis asua Amerikassa koko elämänsä laillisesti - mutta vanhemmat sen sijaan voidaan karkoittaa, elleivät he ole greencardin haltijoita tai Amerikassa laillisesti esimerkiksi työviisumilla. Lapsen synnyttäminen Amerikassa ei siis ole mikään pikatie greencardiin tai kansalaisuuteen, toisin kuin usein kuvitellaan.
Amerikkalaisille vanhemmille/vanhemmalle syntyneet lapset ovat myös oikeutettuja Amerikan kansalaisuuteen, huolimatta siitä missä maassa he ovat syntyneet. Jos minä ja mieheni esimerkiksi päätämme hankkia lapsia Suomessa, lapsillamme on oikeus sekä Suomen, että Amerikan kansalaisuuteen, koska heidän äitinsä on suomalainen ja isänsä amerikkalainen. Lasten syntymä rekisteröitäisiin Amerikan lähetystössä Suomessa, ja hakisimme heille lähetystön kautta Amerikan passia.
Kolmas tapa saada Amerikan kansalaisuus on naturalization-prosessi. Naturalization tarkoittaa käytännössä sitä, että toisen maan kansalaisesta tulee Amerikan kansalainen hakemuksen kautta. Henkilö, jolle on myönnetty greencard avioliiton perusteella, voi hakea kansalaisuutta oltuaan ensin 3 vuotta greencardin haltija, yhtäjaksoisesti. Hakemuksen voi lähettää maahanmuuttovirastoon 90 päivää ennen kolmevuotis-vuosipäivää greencardin myöntämisestä. Näistä kolmesta vuodesta on myös täytynyt viettää vähintään 18 kuukautta fyysisesti USAssa, eikä ajanjaksoon saa kuulua yhtään yli 12 kuukauden poissaoloa. Edellä mainittu re-entry permit suojelee greencard-statusta, mutta ei kansalaisuus-hakuoikeutta, mikäli poissaolo on kestänyt yli 12 kk. Yli 12kk poissaolot toisin sanoen nollaavat kansalaisuuskellon, joten esimerkiksi minun tapauksessani, jos olisin nyt ulkomailla yli 12 kk yhtäjaksoisesti, aloittaisin kolmen vuoden vaaditun ajanjakson alusta Amerikkaan palattuani, vaikka olen aikaisemmin ollut jo Amerikassa vuoden greencardin haltijana heinäkuusta 2011 heinäkuuhun 2012. 6-12 kuukauden poissaolot saattavat myös nollata kansalaisuuteen vaadittavan Amerikassa vietetyn ajan laskennan, ellei ulkomaalainen puoliso voi osoittaa, että 6-12 kuukauden ulkomailla vietetty aika oli väliaikainen, ja että hän on tuona aikana säilyttänyt tiiviit siteet Amerikkaan aikomuksenaan palata maahan mahdollisimman pian.
Kun kansalaisuushakemus on lähetetty, prosessiin kuuluu taas sormenjälkien ja valokuvan ottaminen, jonka jälkeen hakija odottaa kutsua haastatteluun. Haastattelun tarkoituksena on varmistaa, että hakija on oikeutettu kansalaisuuteen, että hän omaa "korkean moraalin" (high moral character), eikä häntä ole tuomittu tai syytetty vakavista rikoksista. Sen lisäksi haastattelussa varmistetaan, että hakija ymmärtää ja on sitoutunut noudattamaan Amerikan perustuslakia, ja on valmis ottamaan ns. "Oath of Allegiance"-valan, eli valan jolla osoitetaan uskollisuutta Amerikan valtiolle.
Naturalization-prosessiin kuuluu myös englannin kielikoe, sekä koe jolla testataan hakijan perustuslain ja Amerikan historian tuntemusta. Mikäli hakija läpäisee haastattelun sekä kokeet, hänet kutsutaan seremoniatilaisuuteen, jossa hyväksytyt hakijat lausuvat yhdessä Oath of Allegiance-valan. Valan lausumisen jälkeen hakijoista tulee virallisesti Amerikan kansalaisia. Kansalaisuutta ei voi saada ilman valan ottamista.
Amerikan valtio ei virallisesti tunnusta kaksoiskansalaisuutta, mutta sitä ei myöskään ole laissa kielletty. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli minusta joskus tulee Amerikan kansalainen, olen..
-Amerikassa amerikkalainen
-Suomessa suomalainen
En lain mukaan saa enää käyttää Suomen passia tullakseni Amerikkaan tai lähteäkseni maasta, sillä Amerikan valtion ja lain silmissä, olen vain Amerikan kansalainen. Minua ei kuitenkaan pakoteta luopumaan Suomen kansalaisuudesta, joten käytännössä, lähden Amerikasta Amerikan passia näyttämällä, saavun Suomeen Suomen passilla, lähden Suomesta Suomen passilla, ja saavun Amerikkaan Amerikan passilla. Monimutkaista? Kenties. Mutta eiköhän siihenkin totu, ja kunhan nimi on molemmissa passeissa täsmälleen sama, suuria vaikeuksia ei pitäisi asian kanssa olla. Muissa maissa matkustaessani voin käyttää kumpaa tahansa passia.
Kun olen saanut kansalaisuuden, saan asua missä haluan, miten pitkään haluan, eikä minun tarvitse pelätä kansalaisuuden menettämistä. Meidänlaisellemme kansainvälisiä töitä tekevälle ja muutenkin varsin matkustelevaiselle pariskunnalle tämä on melkoinen helpotus nykytilanteeseen, joten suunnitelmissa on hakea minulle kansalaisuutta keväällä 2014 jolloin olen siihen oikeutettu.
_________________________________________________
Tästä tuli nyt melkoisen pitkä selostus, mutta toivottavasti siitä on hyötyä muille samantyylisessä tilanteessa oleville suomalaisille, jotka ovat menneet rakastumaan amerikkalaiseen. Muistuttaisin kuitenkin, että en ole asianajaja Suomessa tai Amerikassa, enkä siis virallisesti millään tavalla koulutettu maahanmuuttolain suhteen. Käytännön kautta kuitenkin oppii aika paljon, kun oma maahanmuuttostatus ja tulevaisuus aviomiehen kanssa on vaakalaudalla.
Lisätietoa aiheesta, sekä kaikista viisumeista Amerikkaan, kannattaa hakea seuraavien lähteiden kautta:
United States Citizenship and Immigration Services
United States Department of State - Travel.gov
Embassy of the United States in Finland - Amerikan Konsulaatti Helsingissä
Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto (SAYL)
Ihan hengästytti lukea kaikki! Huh!! Aika ruljanssi, ja vaikka oot selittänyt sata kertaa, aina vaan tuli uusia juttuja joista en ollut tiennyt. Wau ja onpahan työsarkaa. Tätä varmaan saa linkata jos joku joskus pohtii näitä asioita?
VastaaPoistaTottakai saa linkittää, hyvä vain jos siitä on jollekin iloa ja hyotyä! :) On se melko monimutkaista, tuo Amerikkalainen byrokratia ja maahanmuuttopolitiikka, mutta onneksi siitä selviää hyvällä lukutaidolla, yksityiskohtien huomioimisella, sekä monen viinipullon avustuksella..
PoistaHei. Löysin blogisi googlettamalla. Osaatko antaa vinkkiä seuraavaan tilanteeseen;
VastaaPoistaMieheni on amerikkalainen, minä suomalainen, lapsilla on molemmat kansalaisuudet. Asumme Suomessa, mutta miehelle on aukeamassa hyvä työmahdollisuus USA;ssa ja haluaisimme lähteä sinne muutaman kuukauden sisään. Nyt olemme yrittäneet selvittää Helsingin ja Lontoon suurlähetystöistä minun Greencard asiaa ja Helsingistä ilmoittivat, että siinä kestää 8-12kk ja mitään nopeampaa tapaa ei ole. Onko sinulla tuttuja tai oletko kuullut jostakin nopeutetusta tavasta saada Green card? Tuntuisi järjettömältä, että minun pitäisi odottaa täällä Suomessa pahimmassa tapauksessa vuosi ennen kuin voisin muuttaa.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaTiedätkö miten käy greencardin jos onkin vaihteeksi viettänyt pari vuotta Suomessa? Ja jos ottavat pois pääseekö maahan?
PoistaGreencardin kanssa voi teoriassa olla ulkomailla alle 12kk ilman ongelmia - eli, jos olet ollut poissa Amerikasta 364 paivaa tai vahemman, teoriassa ongelmia ei pitaisi olla. Rajaviranomaisilla on kuitenkin oikeus epailla, etta olet hylannyt Amerikan paa-asiallisena oleskelupaikkanasi, jos olet ollut poissa maasta yhtajaksoisesti yli 6kk. Tassa tapauksessa sinun on osoitettava, etta tarkoituksesi ei ollut hylata Amerikkaa paa-asiallisena oleskelu- ja asuinmaanasi, vaan ulkomailla viettamasi jakso oli valiaikainen.
PoistaJos olet ollut ulkomailla yli 12kk yhtajaksoisesti, etka ennen Amerikasta lahtoa tayttanyt I-131 lomaketta jolla haetaan ns. Re-Entry Permit-lupa, joka suojelee greencard statusta 12-24kk mittaisen ulkomailla vietetyn jakson ajan, olet todennakoisesti hylannyt Amerikan asuin- ja oleskelumaanasi maahanmuuttoviranomaisten mielesta, mika tarkoittaa sita etta greencardisi ei ole enaa voimassa.Tassa tapauksessa voit vierailla USAssa normaalisti turistina, eli jos olet Suomen kansalainen, voit tayttaa ESTA-hakemuksen ja oleskella Amerikassa Visa Waiver Program-saantojen mukaisesti 90 paivaa kerrallaan. Pidempia vierailuja varten tarvisit erillisen viisumin, ja et saa enaa pysyvasti asua tai tyoskennella USAssa, ellet hae greencardia uudestaan. Jos sinulla on lisaa kysymyksia, voit laittaa sahkopostia - emma(piste)saloranta(at) gmail.com
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaHei! Jäi vielä hieman auki tuo, että mistä sitä Greencardia tulee hakea? En nimittäin mistään ole vastausta saanut, ja olen ajatellut muuttaa Amerikkaan. Pitääkö se hakea Amerikasta, vai jostain Helsingin seudulta?
VastaaPoistaHei! Greencardiin pitaa ensin olla jonkinlainen oikeutus, ennen kuin sita voi hakea - greencard ei siis ole kuin viisumi, jota haetaan ennen maahan menoa. Oikeus greencardiin voi perustua moneen tilanteeseen, mutta yleisimmin greencard myonnetaan perhesiteiden perusteella. Et siis voi vain muuttaa Amerikkaan ja saada Greencardia - ellei sinulla ole perhesidetta Amerikan kansalaiseen, tai muuta perustetta oleskeluluvalle (turvapaikka, pitka-jaksoinen tyorupeama Amerikassa), greencardia ei myonneta.
PoistaMikali haluat muuttaa Amerikkaan, parhain tapa on joko lahtea sinne opiskelemaan, tai etsia Amerikasta tyopaikka. Tyopaikan saaminen on kuitenkin melko haastavaa, silla sinun on loydettava sellainen tyopaikka ja tyonantaja, joka on valmis sponsoroimaan sinulle tyoviisumin, mika on tyonantajalle melko kallista. Tyoviisumeita myonnetaan mypos joka vuosi vain rajattu maara, ja usein tuo maara kulutetaan loppuun kalenterivuoden alkupuolella. Jos loytaisit tyopaikan Amerikasta jota varten sinulle sponsoroitaisiin tyoviisumi, eli yleensa H1-B viisumi, ja olet ko. viisumilla Amerikassa laillisesti toissa tarpeeksi pitkaan, saattaisit olla oikeutettu greencardiin. Greencard ei siis kuitenkaan ole sinulle ensimmaisena vaihtoehtona mahdollinen, ellei sinulla ole Amerikkalaisia verisukulaisia joiden kautta olisit oikeutettu pysyvaan oleskelulupaan Amerikassa.
Olemme suunnittelemassa naimisiinmenoa Amerikkalaisen kihlattuni kanssa, tarkoituksena on hankkia K1 Fiance Visa (eli menisimme naimisiin Amerikassa ja muuttaisin myöhemmin sinne) ja sitä kautta laittaa prosessi käyntiin. Ongelmana on se että kihlatullani ei tällä hetkellä ole tuloja koska hänellä on skitsofrenia (tietenkin saa tukirahoja noin 1000 dollaria kuussa) ja siksi hän ei voi olla minun supporter. Luulin että riittäisi todistaa minun vuosipalkkani ja tietenkin kopiot bank accountissa jonne olisin kerännyt esim 5000 euroa (jolla pärjää mainiosti vuoden pienillä menoilla tietenkin) , mutta sen pitääkin olla meiltä kahdelta $19,000? Kauhea paniikki tästä kaikesta kun täytyy vuokrakin maksaa joka kuukausi niin pelottaa etten ehdi säästää tarpeeksi rahaa...
VastaaPoistaHei! K-1 Fiance Visa toimii niin, että hakisitte viisumia kun sinä, ulkomaalainen kihlattu, olet vielä USAn ulkopuolella - eli varmaankin Suomessa? Kun fiance visa on myönnetty, saat mennä sillä Amerikkaan, ja rajan ylityksestä 90 päivän sisällä teidän tulee mennä naimisiin. Sen jälkeen edessä on vielä tuo blogissakin käsitelty AOS, eli Adjustment of Status prosessi, joka suoritetaan sitten USAssa. Saat AOS käsittelyn ajan olla Amerikassa, mutta et ole ns. greencard holder, ennen kuin AOS prosessi on valmis.
PoistaHenkilökohtaisesti suosittelisin teitä harkitsemaan naimisiin menoa esim. Suomessa, ja sitten CR-1 spousal visa prosessia. Tämä säästää aikaa pidemmän päälle, sillä CR-1 viisumiin ei liity tuota AOS osiota - ja prosessi on siten myös halvempi kuin K-1. Asutko nyt Suomessa, vai Amerikassa? Jos asut Suomessa, ja tulosi tulevat Suomalaiselta työnantajalta, et todennäköisesti voi käyttää omia tulojasi tulorajan täyttämiseen, sillä ulkomaalaisen puolison tulot käyvät ainoastaan sellaisessa tilanteessa, jossa ko. tulot jatkuvat samasta lähteestä greencardin saamisen jälkeen - eli toisin sanoen, sinun tulojesi pitäisi jatkua samasta tulolähteestä sittenkin, kun olet muuttanut Amerikkaan. Säästöt eivät myöskään yksinään toimi, sillä tulojen pitää olla jatkuvia ja säästöjen pitäisi muistaakseni vastata 3xvaadittua puuttuvaa vuosituloa, jotta ne otetaan huomioon.
Onko kihlatullasi perheenjäseniä tai tuttavia, jotka voisivat toimia teille ns. co-sponsorina? Co-sponsor voi olla kuka tahansa Amerikan kansalainen tai Amerikassa asuva greencard holder. Jos haluat tarkempia tietoja tästä prosessista, voit laittaa minulle mailia osoitteeseen emma (piste) saloranta (at) gmail (piste) com
Hei!
VastaaPoistaKiitos paljon tästä kirjoituksesta! Menin juuri naimisiin Amerikkalaisen miehen kanssa Suomessa ja Spouse Visa prosessi on nyt aloitettu. Ihanaa lukea kokemuksia siitä hirvittäävästä byrokratiaviidakosta mikä itsellänikin on juuri päällä!
Hei! Pahoittelut myöhäisestä vastauksesta - hienoa että blogista on ollut apua, ja toivottavasti oma prosessisi on sujunut hyvin ja ongelmitta!
PoistaMoikka ! oli tosi mukavaa lukea tätä blogia kun en saanut unta! :) minulla olisi pari kysymystä! ensinnäkin: voiko suomesta anoa maahanmuuton yhteydessä Green Cardia amerikkaan, jos on suomalainen. !?
VastaaPoista2. millaista elämä siellä on? onko halvempaa kalliimpaa ja millaisia paikkoja siellä on ?:-)
Olen kiinnostunut Green Card Lotosta.. mikä on sinun kantasi siihen ? Uskotko että juuri minä voin sen saada jokavuotisesta arvonnasta...?!
Hei! Anteeksi myöhästyneestä vastauksesta! Greencardin saa ainoastaa tietyillä perusteilla, yleensä joko avioliiton tai työpaikan kautta. Greencardia ei siis voi anoa koska tahansa, jos kyseiset perusteet eivät täyty. On hankalaa sanoa millaista 'elämä Amerikassa' on, koska maa on niin suuri ja eri osavaltiot ja kaupungit ovat keskenään niin erilaisia. Asun itse New Yorkissa, missä elinkustannukset ovat tunnetusti korkeat - mutta tietysti Amerikasta löytyy huomattavasti halvempia kaupunkeja ja pienempiä paikkoja! En ole itse tutustunut Greencard Lotteryyn erityisen yksityiskohtaisesti, mutta sen tiedän että kyseessä ei ole oikea "lotto" tai "arvonta", vaan "voittajat" valikoidaan tarkasti joka vuosi, tiettyjen kriteerien perusteella. Mahdollisuuksia on vaikea ennakoida, joskin suomalaiset nähdään yleensä haluttuina maahanmuuttajina, lahjakkaina ja ahkerina työntekijöinä jne. joten voisin kuvitella että suomalaishakijan mahdollisuudet ovat melko hyvät. Siitä vain kokeilemaan! :)
PoistaOlipa kyllä aivan timanttinen blogipostaus. Eksyin tänne Googlen kautta kun kävin tekemässä jenkeissä työharjoittelun J-1 viisumilla ja menin rakastumaan amerikkalaiseen tyttöön. Tähän asti on löytynyt infoa palanen sieltä ja toinen täältä, mutta tässä oli kaikki hyvin yhteen koottuna ja vieläpä selkeästi! Yhden viisumin itselleen hankkineena tuo oleskelulupa ei edes kuulosta mitenkään ylitsepääsemättömältä hakuprosessilta.
VastaaPoistaPitääkin laittaa gf:lle viestiä että nyt tiedän täsmälleen kuinka toimia sitten kun päätämme ottaa seuraavan askeleen ja mennä naimisiin :) iso kiitos sinulle näistä ohjeista.
Hei Arto! Kiitos positiivisesta kommentista :) Hienoa kuulla että postauksesta on olut konkreettista apua samassa tilanteessa oleville pariskunnille! Laita ihmeessä mailia jos kaipaat lisää tietoa, tai vastaan tulee kysymyksiä joihin et löydä vastausta! Postia voi laittaa osoitteeseen emma piste saloranta (at) gmail piste com !
PoistaKiitos sulle hirveästi näistä tiedoista, jotka olet tänne kirjoittanut! :) Mulla olisi varmaan kulunut tonkallinen viiniä ennen kuin olisin päässyt jotenkin kärryille. Olen näitä jonkin verran pähkäillyt, kun menin sitten rakastumaan tulisesti amerikkalaiseen mieheen ja olemme luonnollisesti suunnitelleet avioliittoa. Sun blogista oli tosi paljon apua ja voimme jatkaa hääjärjestelyjä ensiksi täällä Suomessa ja sitten myöhemmin Amerikassa, jossa on tarkoitus suorittaa kirkollinen vihkiminen miehen kotikirkossa.
VastaaPoistaOnnea vaan matkallesi ja toivottavasti saat kansalaisuuden kivuttomasti! Minulla se on esissä sitten tulevaisuudessa, kunhan ensiksi päätämme minne asetumme asumaan.
Terkuin; Satu
Hei Satu! Hienoa kuulla että blogista oli apua :) Onnea myös teidän matkalle, ja jos vastaan tulee kysymyksiä tai kaipaat lisätietoa prosessista, laita toki mailia! Postia voi laittaa osoitteeseen emma piste saloranta (at) gmail piste com!
PoistaTervehdys Floridasta
VastaaPoistaKiva että olet nähnyt vaivaa kertoa Amerikkaan muutosta. Sivulla: http://www.muutafloridaan.com on myös muita vaihtoehtoja muuttaa Amerikkaan. Onnea Amerikassa asumiseen!
Hei! Pahoittelut vastauksen viivästymisestä - kiva että piipahdit blogissa, ja kiitos blogilinkistä!
PoistaHei,
VastaaPoistaTämä oli kyllä aivan loistava postaus, miljoonat kiitokset =)
Onko tuolla suurempaa väliä meneekö suoraan naimisiin täällä, vai kihloihin täällä ja naimisiin amerikan puolella, jos paperisota ei pelota? Ajallisestihan noilla ei näyttäisi olevan väliä.
Hei!
PoistaKiitos vaan positiivisesta palautteesta, on tosi hienoa kuulla että blogi on muille hyödyksi!
Muuten sillä ei varsinaisesti ole väliä missä menee naimisiin, mutta jos menette kihloihin Suomessa ja naimisiin USAssa, prosessi on tuo K-1 kihlajaisviisumi, sen avulla Amerikaan ja naimisiinmenon jälkeen AOS prosessi greencardia varten USAssa. Se tarkoittaa siis kaiken kaikkiaan suurempaa paperisotaa ja useampien hakemusten täyttelyä. En ole varma tämän hetkisistä käsittelyajoista, mutta vuosi pari sitten K-1 hakemuksen ja CR-1 hakemuksen käsittelyajat olivat melko samoissa mitoissa, eli senkään kannalta sillä ei ole juuri merkitystä kumman reitin ottaa.
Heippa!
VastaaPoistaMinulla olisi kysymys liittyen seuraavaan: "Greencard ei siis kuitenkaan ole sinulle ensimmaisena vaihtoehtona mahdollinen, ellei sinulla ole Amerikkalaisia verisukulaisia joiden kautta olisit oikeutettu pysyvaan oleskelulupaan Amerikassa."
Äitini veli vaimoineen asuu Amerikassa ja he ovat saaneet Green Cardit työviisumin kautta. Olisiko minulla mahdollisuutta hankkia heidän kauttaan Green Cardia, koska äitini veli on verisukulaiseni ja hänellä siis on pysyvä oleskelulupa? Vai olenko aivan hakoteillä?
Mielettömät kiitokset, jos vastaat ! :)
Hei! Ajattelin kysyä sitä kun oleskeluluvalla ei saa työskennellä liittovaltiolle? Näin ymmärsin. Jos hakisin USA:n kansalaisuutta ja jos saisin sen, saanko sen jälkeen työskennellä liittovaltiolle?
VastaaPoistaIhanaa, kun oot jaksanut kirjoittaa tosi perusteellisesti tuosta prosessistasi sekä eroista viisumin, green cardin ja kansalaisuuden välillä. Osaisitko muuten kertoa, voiko green cardia ja kansalaisuutta hakea ilman paikallista puolisoa? Itse olen nyt toista kertaa J1-viisumilla täällä, ensin töissä nyt vaihdossa ja tarkoitus olisi palata taas jossain kohtaa ja ehkä muuttaa tänne joskus pysyvästi, paikallinen mies kuitenkin puuttuu kuvioista.
VastaaPoistaOlen jälleen siunattu avioliitokseni jälkeen, kun tohtori SHARAJA toi takaisin mieheni, joka erotti kanssani hyvää 6 kuukautta. Am SANDRA nimellä. Vaikka suu olisikin koko ruumiini, ei riitä kiittää tohtori SHARAJAa hänen avustaan elämässäni. Mieheni on eronnut kanssani kuudeksi kuukaudeksi ja ovat olleet kipuja ja tuskaa ilman häntä. Joten, etsin apua kaikkialla, mutta mitään ei ole suunniteltu, ennen kuin tapasin tohtori SHARAJAn, johon otin yhteyttä verkossa. Selitin tilanteeni hänelle ja hän lupasi, että mieheni tulee takaisin minulle 24-48 tuntia niin pitkälle, että sydämeni lyö edelleen häntä. Uskoin hänelle ja hän valmisteli loitsun minulle ja mieheni soitti minulle tarkalleen, kun tohtori SHARAJA sanoi. Hän puolusti ja sanoi, että hän tarvitsee minua takaisin ja nyt elämme onnellisesti uudelleen viimeisten 9 kuukauden aikana. Kaikki siellä lukemassa minun artikkeli, joka tarvitsee apua pitäisi ottaa yhteyttä ... Sähköposti. Dr Sharajasid kautta sharajasid@gmail.com lisätietoja
VastaaPoistaJos olet siellä, kulkevat tämän läpi
Alla luetellut ongelmat ovat myös täydellisiä
(1) Haluatko ex takaisin?
(2) Onko sinulla aina huonoja unia?
(3) Haluatko tulla edistämään toimistossasi?
(4) Haluatko, että naiset / miehet juoksevat jälkeensi?
(5) Haluatko lapsen?
(6) Haluat olla rikas?
(7) Haluatko sitoa miehesi / vaimosi olevan?
sinun ikuisesti?
(8) Tarvitsetko taloudellista tukea?
(9) Oletko ollut scammed ja haluat
palauta menetetyt rahat?
Jos tarvitset tai haluat tietoja rakkaudesta tai
rahaa loitsuja voit saada että ongelma ratkaistu
tänään Spell Of Solution Temple ...
Kuinka olla onnellisempi avioliitto odottamatta puolisosi muutosta
Olen jälleen siunattu avioliitokseni jälkeen, kun tohtori SHARAJA toi takaisin mieheni, joka erotti kanssani hyvää 6 kuukautta. Am SANDRA nimellä. Vaikka suu olisikin koko ruumiini, ei riitä kiittää tohtori SHARAJAa hänen avustaan elämässäni. Mieheni on eronnut kanssani kuudeksi kuukaudeksi ja ovat olleet kipuja ja tuskaa ilman häntä. Joten, etsin apua kaikkialla, mutta mitään ei ole suunniteltu, ennen kuin tapasin tohtori SHARAJAn, johon otin yhteyttä verkossa. Selitin tilanteeni hänelle ja hän lupasi, että mieheni tulee takaisin minulle 24-48 tuntia niin pitkälle, että sydämeni lyö edelleen häntä. Uskoin hänelle ja hän valmisteli loitsun minulle ja mieheni soitti minulle tarkalleen, kun tohtori SHARAJA sanoi. Hän puolusti ja sanoi, että hän tarvitsee minua takaisin ja nyt elämme onnellisesti uudelleen viimeisten 9 kuukauden aikana. Kaikki siellä lukemassa minun artikkeli, joka tarvitsee apua pitäisi ottaa yhteyttä ... Sähköposti. Dr Sharajasid kautta sharajasid@gmail.com lisätietoja
VastaaPoistaJos olet siellä, kulkevat tämän läpi
Alla luetellut ongelmat ovat myös täydellisiä
(1) Haluatko ex takaisin?
(2) Onko sinulla aina huonoja unia?
(3) Haluatko tulla edistämään toimistossasi?
(4) Haluatko, että naiset / miehet juoksevat jälkeensi?
(5) Haluatko lapsen?
(6) Haluat olla rikas?
(7) Haluatko sitoa miehesi / vaimosi olevan?
sinun ikuisesti?
(8) Tarvitsetko taloudellista tukea?
(9) Oletko ollut scammed ja haluat
palauta menetetyt rahat?
Jos tarvitset tai haluat tietoja rakkaudesta tai
rahaa loitsuja voit saada että ongelma ratkaistu
tänään Spell Of Solution Temple ...
Kuinka olla onnellisempi avioliitto odottamatta puolisosi muutosta