Kuvia ja kuulumisia

Koska nämä ensimmäiset päivät kuluvat hyvin pitkälti vain huonekaluostosten, asunnon siivoamisen ym. käytännön asioiden parissa, en ole päivitellyt blogia hirveän tiheästi. Ei huolta, kunhan elämä täällä pääsee kunnolla alkamaan, lupaan kyllä kirjoitella kuulumisia mahdollisimman usein.

Ikean mukavat miehet toimittivat huonekalut asuntoon keskiviikkona (koska me kaksi emme ikinä olisi saaneet niitä ylös kapeita, vinoja portaita kolmanteen kerrokseen). Huonekalujen saavuttua suuntasimme taas Manhattanille. Tällä kertaa tapasin Jaanan, joka on entinen kollegani Planilta. Jaana muutti viime vuoden elokuussa Costa Ricaan ja on jäänyt sille tielleen, joten edellisestä tapaamisesta on vierähtänyt jo vuosi. Treffien lopputulos oli se, että päätimme Jacobin kanssa, että Things To Do -listalle täytyy nyt lisätä matka Costa Ricaan. Sehän on niin lähellä, että sinne voisi lähteä vaikka viikonloppureissulle, eikö niin.. ;) Jaanan blogiin ja elämään Costa Ricassa voi tutustua osoitteessa www.jaana.whereareyou.net



Tämä viikko on pääasiassa kulunut asunnon parissa. Kämppä on pienenpieni kaksio, mutta tila riittää meille. Tässä huonekalujen kasaamisen yhteydessä olemme myös huomanneet, että sievä asuntomme on erittäin vino! Luulen, että nämä ylimmän kerroksen asunnot ovat ennen olleet ullakkoja eikä niitä ole alun perin tarkoitettu asuinkäyttöön. Asunto on remontoitu hyvin, seinät ovat kauniin valkoiset ja ehjät, lattia on ihanaa puuparkettia, keittiön laitteet ja kaapit ovat uusia ja kylpyhuone myös täysin uusittu, mutta kaikkea alkuperäistä vinoutta remontilla ei ole saatu korjattua. Nyt, kun olemme lopulta saaneet huonekalut jotenkuten pystyyn ja erilaisin patenttiratkaisuin tuettua niin, että ne ehkä myös pysyvät pystyssä, vinous on enemmänkin persoonallinen piirre kuin häiritsevä tekijä. Ja, toisaalta, tällä sijainnilla ja näillä näköaloilla en valita vinoista lattioista.

En ole vieläkään tottunut siihen, että omasta ikkunasta näkyy vapauden patsas (joskin melko kaukana, mutta näkyy silti!), ja että Manhattan on alle puolen tunnin matkan päässä kotoa. Me asumme ihan metroaseman vieressä, joten kulkeminen koululle tulee myös olemaan vaivatonta ja matkustusaika melko lyhyt. Yritän pikkuhiljaa opetalla kulkemaan täällä ilman saattajaa, mutta toistaiseksi tunnen olevani vielä varsin hukassa. Onneksi tässä on vielä useampi viikko aikaa ennen koulun alkamista.




Meidän kotikatu. Brooklyn on täynnä näitä aivan upeita, 1800-luvulla rakennettuja Brownstone-taloja. Ne, keillä on varaa, omistavat tai vuokraavat joko yhtä tai useampaa kerrosta tällaisesta talosta, tai omistavat koko talon katutasosta ylimpään kerrokseen. Me asumme Park Slope- nimisellä alueella, jossa lähes kaikki talot ovat näitä Brownstone-rakennuksia. Kadut ovat myös hyvin vehreitä ja siistejä

Näillä kulmilla kävellessä välillä unohtaa, kuinka lähellä Manhattanin hulina on. Brooklyn on iso alue, enkä ole päässyt tutustumaan vielä kovinkaan moneen kaupunginosaan täällä, mutta meidän naapurusto on pääasiassa rauhallista, vehreää, kaunista ja viehättävää. Ihan vieressä on myös Brooklynin isoin puisto, Prospect Park. Torstaipäivä kului pääasiassa puistossa kävellen. Puisto on mielettömän iso ja kaunis, ja siellä tulee varmaan vietettyä paljon aikaa jatkossakin.

Sää on ollut todella kuuma ja hiostava koko viikon. Viimeksi olin New Yorkissa joulukuussa, enkä ole ennen päässyt tutustumaan kesään kaupungissa. Meidän asunnossa on onneksi hyvä uusi ilmastointi, ilman sitä elämä voisi nopeasti käydä varsin tukalaksi. Lämpötila on liikkunut varmaan noin 27-30 asteen tienoilla, ja ilma on todella raskasta ja kosteaa. Sateita ei vielä ole tullut, aurinko on jaksanut paistaa joka päivä.

Toistaiseksi olen viihtynyt, ja varmasti viihdyn jatkossakin. Vieläkään ei tunnu siltä, että täällä sitä nyt asutaan ja eletään seuraavat kaksi vuotta. Luulen, että sen tosiasian ymmärtäminen tulee viemään jonkin aikaa. Kaikki on vielä niin uutta, että päivät kuluvat nopeasti ihan vain kävellessä ja ympäristöön tutustuessa. On mukavaa, että meillä on nyt aikaa vain asettua ja laittaa asuntoa kasaan, mutta odotan ja koulun alkamista ja sitä, että oma arki ja aikataulut alkavat muotoutumaan.

Tekemisen puute tuskin tulee olemaan ongelma missään vaiheessa. Tottahan se on, että täältä löytyy kaikki mahdollinen jokaiseen makuun. Itse pidän siitä, erityisesti täällä meidän naapurustossa, että viiden-kymmenen minuutin kävelymatkan päässä on sekä suurkaupungin palvelut ja vilkas elämä, että rauhallinen, vehreä keidas, jonne voi sukeltaa silloin, kun kaupunkielämä alkaa ahdistamaan.